Matkan tekoa lumikengillä (Hossa: 5. päivä)
13. Maaliskuuta 2010
Hossan reissun säät olivat pääosin mitä parhaimmat ulkonaliikkumiselle. Ainoan pienen särön tälle idyllille muodosti matkan kuudes päivä, jolloin tuli lunta ja oli utuista, vaikka muutamaan otteeseen näimme myös sinitaivasta.
Maisemien puolesta päivä sisälsi hyviä ja huonoja hetkiä. Vaikka metsätyömaat ovat kiistaton osa suomalaista metsäluontoa, niin reitin varrelle osuessa ne ovat aina hiukan tylsähköjä osuuksia, joissa täytyy metsäkangasta tarkemmin katsoa, missä menee. Päivän parhaita hetkiä puolestaan edustivat Puukkojärven autiotuvan luona tehty pysähdys ja Hakokoski, jonka luona havaitsimme etäältä koskikaran. Puukkojärven autiotupa on siltä osin mainitseman arvoinen, että se on pieni osittain rinteeseen upotettu kolmen hengen autiotupa. Kesällä vaeltaessa autiotuvan kohdalla kiinnostaa koon rinnalla kamarien ja/tai alkovien määrä, mutta talvella Puukkojärven kaltainen pieni autiotupa vaikuttaa mainiolta kohteelta, jonka saisi nopeasti lämmitettyä pienellä puumäärällä.
Päivän määränpäänä toiminut Huosiusjärven varaustupa oli kaikkea muuta kuin pieni. Pohjaratkaisu koostuu eteisestä ja isosta tuvasta, jonka yhteyteen on tehty kaksi tilavaa alkovia. Molemmissa alkoveissa on kaksi kerrosta, joten pienen porukan kanssa liikkuessa voi päättyä haluaako nukkua ylhäällä vai alhaalla. Tuvan suuren koon varjopuolena on, että sen lämpöiseksi saamiseen kuluu paljon puuta ja aikaa. Parasta tässä paikassa oli itseasiassa erillisessä rakennuksessa oleva sauna. Saunan lauteet on rakennettu siten, että siellä on useammallekin henkilölle hyvin tilaa makoilla ylälauteilla. Siitä piti ottaa kaikki hyöty irti, koska tämä oli reissun viimeinen varaustupa ja viimeinen yö vietettäisiin hotellimajoituksessa.
