ylitalot.net

Suosikkikohteeni:

Karhunkierroksella on paljon autiotupia (Savilampi, Taivalköngäs, Ristikallio, Puikkokämppä, Ansakämppä, Jussinmökki, Siilastupa, Porontimajoki) ja vielä enemmän laavuja ja telttapaikkoja (Perumakoski, Merioja). Laitan tähän artikkeliin muutamia mietteitä näistäkin.

Perumakoski (telttapaikka)

Perumakosken kohdalla paikan positiivisin puoli on paikan editse kulkeva joki. Pohjoiseen matkatessa tämä on viimeinen hyvä pysähdyspaikka ennen Hautajärvelle saapumista ja jos matka jatkuu sieltä vielä eteenpäin, niin seuraava hyvä paikka on Tervalammin kota. Etelään päin mennessä kannattaa pohtia, että kannattaisiko kuitenkin vielä katsastaa Rupakivi ja jatkaa sen jälkeen reitin varrelle tulevalle laavulle (joka kylläkin sijaitsee suon ja joen välisellä penkereellä).

Rupakivi (nähtävyys)

Rupakivi on toinen Karhunkierroksen nähtävyyksistä, jotka sijaitsevat Lapissa (toinen on Oulangan kanjoni). Pohjimmiltaan kyse on vain joen keskellä seisovasta kallionjärkäleestä, mutta mielestäni se on ihan vaikuttavan näköinen. Olen verkosta löytänyt kuvia, joissa vaeltajat ovat matalan veden aikana kahlanneet/uineet kallion luo, mutta vuoden 2007 vaelluksella rannalla oli korkean veden lisäksi ongelmana pari kaatunutta kuusta, jotka osaltaan tukkivat rannalle johtavan polun.

Savilampi (autiotupa)

Savilampi on ensimmäinen autiotupa Hautajärveltä liikkeelle lähdettäessä. Täältä myös haarautuvat Oulangan kanjonin reunustoja pitkin menevät polut. Näiden syiden yhteisvaikutuksena täällä voi välillä olla hiukan ruuhkaa ja oma teltta voi olla hyvä vaihtoehto. Mikäli on kuitenkin hiljaisempaa, niin tämä tupa oli mielestäni jaettu pariin kamariin, joiden ansiosta täällä voi saada hiljaisena aikana oman hiljaisen sopen yöpymiselle.

Oulangan kanjoni (nähtävyys)

Oulangan kanjoni on heti Kiutakönkään jälkeen vaellusreitin upein nähtävyys, jonka ohi on liiankin helppo porhaltaa ohi. Karhunkierroksen reitti ei nimittäin kulje Oulangan kanjonin reunaa pitkin, vaan sitä varten pitää erikseen poiketa Karhunkierroksen reitiltä. Etelä- ja pohjoisrinteillä kulkee hyvät polut, joita pitkin pääsee turvallisesti kulkemaan kanjonin reunoja pitkin ja ihastelemaan kanjonin reunat muodostavia rinteitä ja ympäröivään maastoon avautuvia maisemia. Mikäli aikataulu ei aseta mitään paineita, niin tänne kannattaa mielestäni tulla iltapäivällä siten, että aurinko paistaisi etelän suunnalta. Muina aikoina paikan komeimmat kalliot jäävät mielestäni varjoon.

Taivalköngäs (autiotupa & nähtävyys)

Taivalköngäs on Karhunkierroksen riippusiltojen keskittymä. Toki niitä riippusiltoja on muuallakin (Savilampi, Harrinsuvanto ja Myllykoski), mutta Taivalkönkään kohdalla niitä on kolme kappaletta. Muutenkin kolmeen haaraan jakautunut joki tarjoaa vaeltajalla mukavasti kierreltävää, jos koskea ja virtaavaa vettä haluaa tutkia kaikista mahdollisista vinkkeleistä. En vain vieläkään ole keksinyt, että miten nuo maisemat saisi parhaiten ikuistettua valokuviksi.
Majapaikkaa miettiesä kannattaa muistaa, että tämä on Hautajärven ja Ristikallion reittien ensimmäinen yhteinen majapaikka ja sen seurauksena täällä voi olla melkoisesti porukkaa. Opasteiden perusteella minulle ainakin tuli sellainen mielikuva, että harjun päällä on luvallista telttailla. Vedenhaku harjun päälle on toki pitkä, mutta maisemat ovat komeat ja teltan läpi virtaa hyvä ilmavirtaus.

Ristikallio (nähtävyys & autiotupa)

Ristikallion kohdalla joen molemmilla puolilla on sinällänsä ihan vakuuttavan kokoiset kalliot. Jostain syystä sieltä avautuvat näkyvät eivät kuitenkaan tehneet minuun mitään unohtumatonta vaikutusta. Ehkä tilanne olisi ollut erilainen, jos se olisi ollut minulle reitin ensimmäinen tai viimeinen nähtävyys. Vuonna 2005 se kuitenkin oli vain paikka, jonne tultiin yöksi Taivalkönkään suunnalta ja seuraavana aamuna suuntasin katsomaan, että miltä Kiutaköngäs näyttää todellisuudessa.
Majoituksen osalta Ristikallio on mukava paikka yöpymiselle sikäli, että siellä on paljon hyvää maata, jonne voi pystyttää teltan. Se on myös ainoa paikka, jossa olen Karhunkierroksen yhteydessä nähnyt Kuukkeleita lähietäisyydeltä.

Kiutaköngäs (nähtävyys)

Kiutaköngäs on mielestäni Karhunkierroksen komein yksittäinen nähtävyys. Sinne pääsee vaelluksen lisäksi helposti Oulangan luontotalolta. Mikäli on vain päiväretkellä, niin Karhunkierroksen polkua kannattaa jatkaa 1.3km päähän Luontotalolta. Tuossa vaiheessa pitäisi tulla vastaan kyltit, jotka kertovat että 100m päässä alhaalla vasemmalla olisi tuli- ja telttapaikka. Tuo telttapaikka on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde, koska sieltä pääsee esteettömästi katselemaan Kiutaköngästä alajuoksun suunnalta.

Merioja (telttapaikka)

Merioja on 3.4km Kiutakönkäältä oleva teltta- ja tulipaikka. Tulin vuonna 2007 yöpyneeksi täällä, kun en ollut varma, että onko Kiutakönkään lähellä olevat telttapaikat sellaisia, että niihin pääsee harjultakin vai onko ne tarkoitettu lähinnä melojille. Merioja sinällänsä on ihan hyvä paikka pysähtymiselle, mutta etelään mennessä kannattaa mielestäni jatkaa matkaa ainakin Ansakämpälle asti ja pohjoiseen mentäessä kannattaisi mielestäni käydä kokeilemassa, että kuinka voimakkaasti Kiutakönkään jylinä kantautuu telttapaikalle.

Ansakämppä (autiotupa)

Ansakämppä on rakennettu viehättävän joen mutkan ääreen. Autiotupa on vaellusreitin uusin, mutta maastossa on myös paljon hyviä telttapaikkoja. Rantaan pääsee hyvin kahlailemaan, mikäli kaipaa pientä virkistäytymistä. Joen vastakkaisella puolella on melojien käyttämä tulipaikka, mutta sinne uimista suunnittelevien kannattaa pitää mielessä, että joessa voi olla kohtalaisen voimakkaita virtauksia.

Ylikota (kota)

Ylikota on ensimmäinen piste, jossa etelään vaeltavat kohtaavat Kitkajoen. Aivan kesäkuun alussa paikka on kohtalaisen kuollut, mutta jo kesäkuun puolivälissä ruoho ja heinä tekevät paikasta aivan erinäköisen.

Maaportti (nähtävyys)

Maaportti on toki jyrkänteenä ihan vaikuttavan näköinen. Maaportin päältä avautuvat näkymät eivät sen sijaan ollut mitenkään erityisen sykähdyttäviä, koska vuonna 2005 se ainakin oli lähinnä tasaista havumetsää.

Myllykoski (nähtävyys ja autiotupa)

Myllykoski on taas esimerkki vaeltaja ystävällisestä nähtävyydestä, jota pääsee mukavasti tarkastelemaan niin ylävirran kuin alavirran puolelta. Lisäksi jos ei ole kiirettä minnekään, niin kannattaa katsastaa ohjelmatoimistojen kalenterista, että mihin aikaan päivästä suunnilleen rafting veneet tulevat paikalle ja hurauttavat koskesta läpi. Omalla kohdallani tähän liittyvä kuvaustilanne pääsi menemään hiukan ohi, kun en ollut mitenkään varautunut moiseen mahdollisuuteen.

Aallokkokoski (nähtävyys)

Aallokkokoski alkaa melkein välittömästi Myllykosken suvannosta. Drafting veneille ja kokeneille koskimelojille Aallokkokoski on varmaan huima kokemus. Vaeltajalle se kuitenkin näyttäytyy vain alhaalla laaksossa olevana virtana, jossa on kunnioitettava määrä valkoisia kuohuja. Aallokkokosken jälkeen ei ole enään paljoa matkaa Jyrävälle.

Jyrävä (nähtävyys)

Jyrävä on numerojen valossa komealta vaikuttava paikka, mutta loppujen lopuksi siinä joki vain ahtautuu kapeasta solasta läpi ja putoaa riittävän määrän metrejä alaspäin. Näitä metrejä on sen verran paljon, että rafting veneillä ei ole lupa laskea tästä, vaikka hurjimmat koskimelojat käyvätkin siinä aina välillä kokeilemassa taitojaan ja onneaan.
Jyrävä osuu sen verran hyvin Pienen karhunkierroksen varrelle, että jokainen Karhunkierroksen kävijäkin sen todennäköisesti haluaa nähdä. Jyrävää pääsee katsomaan mukavasti läheltä, mutta toinen mainitsemisen arvoinen katselupiste on mielestäni Siilastuvan terassi, josta avautuu esteetön näkymä Jyrävälle.

Siilastupa (autiotupa)

Siilastupa on sikäli mainio yöpymispaikka, että tuvan terassilta aukeaa suora näkymä Jyrävälle. Telttailijoille paikka ei välttämättä ole niin otollinen, koska ainakin vuonna 2005 tulin tunneliteltan kanssa kironneeksi, kun maakiila ei tahtonut missään upota suosiolla kovaan maahan ja lopulta päädyin kömpimään tupaan.

Porontimajoki (autiotupa)

Porontimajoki on viimeinen autiotupa ennen Rukalle saapumista. Porontimajoella on mukavasti kaksi erillistä tupaa, joten siellä pystyy parikin porukkaa mukavasti yöpymään tuvissa. Mikäli tuvat sattuisivat olemaan täynnä, niin telttailualueelta löytää helposti hyviä telttapaikkoja. Autiotuvan vierestä ja alta menevä virta tarjoaa valokuvaajille virikkeitä.

Konttainen (nähtävyys)

Konttainen on komea kalliojyrkänne, jonne on sangen helppo kivuta viereiseltä valtatieltä Karhunkierroksen reittiä pitkin. Vaikka paikka onkin komean näköinen, niin mielestäni sieltä avautuvat näkymät eivät kuitenkaan pärjää Valtavaaran maisemille.

Valtavaara (nähtävyys)

Valtavaaran päivätuvalta aukeaa komeat näkymät ympäristöön. Jos tänne kipuamista ennen on ajatellut, että järvi-Suomi tarkoittaa lähinnä Saimaan kanssa yhtyviä vesistöalueita, niin täältä näkyvät vesistöt laittavat pohtimaan, että Kuusamostakin löytyy melkoinen määrä järviä.