Matkan vaikutus painoon
31. Maaliskuuta 2008
Nepalissa ruoka oli hyvää ja sitä oli aina riittävästi tarjolla. Aamuisin tämä tarkoitti teetä, maissileipää ja puuroa, johon oli välillä pilkottuna myös banaaneja ja omenoita. Päivällä syötiin aina ensin keittoa ja leipää jossain muodossa (naan-leipää, maissileipää tms. päivästä riippuen). Riippuen siitä mitä oli etukäteen sovittu, niin tämän päälle saattoi tulla vielä toinen leipä tai sitten tuli vielä kokonainen pääruoka eli riisiä ja vihanneksia. Illalla syötiin taas lisää keittoa, leipää, riisiä (tai nuudeleita) ja vihanneksia. Aterioiden välissä tuli sitten naposteltua lakritsaa, salmikkia ja/tai kuivahedelmiä.
Kaikesta tästä syömisestä huolimatta paino pääsi heti matkan jälkeen tehdyn punnituksen perusteella putoamaan 700g. Valitettavasti jää nyt spekuloinnin varaan, että mihin se paino olisi siitä stabiloitunut, koska pari päivää kotiin paluun jälkeen minulle iski vatsatauti, joka laittoi minut muutamaksi päiväksi vuoteenpohjalle. Sunnuntaina oli jo sellainen olo, että nyt voi taas turvallisesti syödä ja liikkua. Sunnuntai-aamuna vaaka näytti lukemaksi 71.9kg.