Takaisin lähtökuopissa
28. Huhtikuuta 2008
Takaisin lähtökuopissa on ehkä pientä liiottelua, koska olemme sentään yli neljä kiloa alle lähtöpainon (lähtöpaino: 78.1kg, aamun tulos: 73.6kg), mutta olen silti hiljakseen päätynyt siihen tulokseen, että suomalaiset perihyveet siitä, että ruokaa ei saa heittää menemään on osaltaan syyllinen suomalaisten paino-ongelmiin.
Viimeisen kahden viikon aikana tullut painonnousu on sen verran suoraan kytköksissä siihen kun eri tilanteissa törmännyt tilanteisiin, joissa on pitänyt ottaa vielä vähän lisää, jotta saadaan kattila puhtaaksi. Toinen painon kasvuun vaikuttanut tekijä on varmaankin ollut, että pyöräilykauden aloituksen yhteydessä sitä helposti syyllistyy ajattelemaan, että lisääntynyt liikunta antaa vapauden syödä vapaammin mitä haluaa. Valitettava faktahan vain on, että jokaisen pullan, jne. energiamäärän kuittaamiseksi olisi tehtävä melkoinen määrä liikuntaa.
Jatkossa pitää vain hyväksi se tilanne, että jos ruokaa on “liian vähän” pakasterasiaan laitettavaksi, mutta ei ole mitenkään erityisesti nälkä, niin ylimääräinen ruoka on vain heitettävä menemään, koska muuten tästä painonpudotuksesta ei tule yhtään mitään. Jos tämäkään ei riitä tuomaan rankkaa korjausliikettä painokäyrään, niin sitten täytyy alkaa pitämään ruokapäiväkirjaa, laskemaan pisteitä, jne.
Hommaa koira, sille voi aina antaa loput
Tosin olen kyllä itsekin usein törmännyt täsmälleen samaan kattilantyhjennysvelvoitteeseen. Eikä asiaa auta kun anoppi ja anopin äiti hokevat vieressä, että ota lisää ja syö mahasi täyteen.