Viikko aikaisemmin olin SLL:n retkellä katsastamassa Espoon Keskuspuistoa. Tuolloin näimme valtavan määrän vielä nupullaan olevia kieloja. Tämän reissun innoittamana tulin sunnuntaina suunnanneeksi Roihuvuoren Japanilaistyyliseen puutarhaan, jossa muistin myös nähneeni kieloja. Manfrotton Justin Clamp olisi ollut hyödyllinen apu täällä salaman sijoitteluun, mutta LumiQuestin SBIII ja 580EX II pöytätelineen kanssa olivat toimiva kombinaatio kielojen valaisemiseen.
Paluumatkalla Siilitien metroasemalle, kuljin kallioita pitkin ja sieltä löytyi vielä lisää kuva-aiheita, kun kohdalle osui ahomansikka, kalliokieloja ja metsätähti.

Kielon kukka	Kielo	Kalliokielo (Polygonatum odoratum)
Metsämansikka (Fragaria vesca)		Metsätähti (Trientalis europaea)

Viikko 21 (vuodet 2003-2009)

2009 Valkovuokko Roihuvuori, Helsinki	2008 Tilkkutäkki Kamppi, Helsinki	2007 Pelto-orvokki Roihuvuori, Helsinki	2006 Keilapallot Ruusulankatu, Helsinki
2005 Kirsikan kukkia Roihuvuori, Helsinki	2004 Kesän tuntua Vallila, Helsinki	2003 Treenipaikka Kaivopuisto, Helsinki

Tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan Japanissa kirsikkapuut ovat aloittaneet jokakeväisen kukinnan. Tämän perusteella on odotettavissa, että lähiviikkoina flickr:ssä ja muissa valokuvausta harrastavien sivustoilla alkaa näkymään valokuvia siitä kuinka kirsikat ovat alkaneet kukkia eri puolilla maailmaa.
Aikaisempien vuosien perusteella sanoisin, että Suomessa joudumme kuitenkin vielä odottamaan ainakin kuukauden ennenkuin kaupungilla alkaa näkemään kirsikankukkia. Helsingin sisällä kirsikoiden kukinnan ajankohdassa on yllättävän paljon vaihtelua. Mikäli Helsingin kukinta meinaa mennä ohi, niin kannattaa suunnata Roihuvuoressa sijaitsevaan japanilaistyyliseen puutarhaan. Siellä on paljon kirsikkapuita, jotka yleensä alkavat kukkia vasta pari viikkoa sen jälkeen, kun Oopperatalon ja Olympiastadionin välissä olevat isot kirsikkapuut ovat puhjenneet kukkaan.
Roihuvuoressa liikkuessa kannattaa myös vierailla Roihuvuoren vesitornin edustalle muutama vuosi sitten perustettuun Kirsikkapuistoon. Puistoon istutetut kirsikkapuut ovat kuitenkin edelleen varsin nuoria, joten jää nähtäväksi paljonko puihin tulee kukkia.

Kuvia aikaisempien vuosien kukinnoista:
Kirsikat
Japanilaistyylinen puutarha
Helsingin kantakaupunki

Ruusua pidetään monesti auringonlaskujen tapaan sellaisena kuvauskohteena, josta on vaikea saada mitään uutta ja ihmeellistä irti, mutta silti minulla on niistä vasta seitsämän albumien puolella julkaistua kuvaa, joista kahdessa kohteena on ollut kukkivan ruusun sijasta ruusunmarjat.
Tällä kertaa kuvattavana kohteena oli vaasissa olevat ruusut, joten piti keksiä joku tapa häivyttää kaikki ylimääräinen kuvasta pois. Ruusu tuli valaistua suoraan ruusun päällä olevan pienen softboxin (20×23cm) läpi ammuttu salama. Seuraavalla kerralla voisi kokeilla alaviistosta yläviistoon lauottuja salamoita, vaikka siinä saattaa käydä sillä tavalla, että ulommat terälehdet ovat hyvin valaistuja ja keskellä on pulaa valosta.

Lisää kuvia:
Ruusut

Viikko 36 (vuodet 2005-2008)

2008: Ilotulituksen SM-kilpailut Töölönlahti, Helsinki	2007: Fiellun vesiputous Kevon luonnonpuisto, Utsjoki, Lappi	2006: Puro Vanhakaupunki, Helsinki
2005: Kiinalainen sivukuja Chengde, Kiina	2004: Illallinen tulella Holma-Saarijärvi, Nuuksion kansallispuisto, Espoo

Uuden asuntomme pihalla kasvaa lähemmäksi pari metriä korkea ruusupensas ja kun tämä valtava pensas oli vielä juhannuksen aikaan kukassa, niin päätin tarttua tilaisuuteen ja tuolta osin paikata kuvakokoelman pahimpia aukkoja. Kukkien valkoisen värin ja ajankohdan perusteella olin mielessäni päättänyt, että tämä on juhannusruusu ja asia ei vaadi sen enempää tutkimista. Blogiartikkelia varten ja kasvin tieteellistä nimeä etsiessä päätin vielä varmistaa, että mitä Wikipedialla on aiheesta sanottavana Juhannusruususta. Osoittautui, että tämä oli taas niitä kertoja, kun Wikipedia ohjasi minut aivan eri nimiselle sivulle. Juhannusruusun virallisemmaksi nimeksi osoittautui pimpinellaruusu (Rosa pimpinellifolia). Kun tuosta lähtee surffailee eteenpäin, niin törmää Juhannusruusun lisäksi pian sellaisiin nimiin kuin Papulanruusu, Suviruusu ja Juhannusmorsian. Kaiken tämän tiedon keskellä aloin sitten pohtimaan, että löytyykö täältä jotain ohjeita ruusujen hoitoon ja sain yllätyksekseni huomata, että Wikipedian sivuilla ja sen lähteissä ei ollut mitään mainintaa esimerkiksi siitä, että koska ruusu pitää leikata.
Ilmeisesti verkossa ei ole hirveästi hyviä lähteitä ruusun leikkaamiseen, koska Googlen avullakin apua etsiessä parhaat ohjeet ruusun leikkaamisesta annettiin erilaisten foorumien keskusteluissa. Kaikkein vakuuttavimman kuuloinen ohje, jonka asiasta löysin kirjoitti, että ruusut pitäisi leikata siinä vaiheessa, kun koivussa on lehdet hiirenkorvilla. Tämä sopii hyvin yhteen sen itselläni olleen yleisen mielikuvan kanssa, että ruusut ja erilaiset pensaat pitäisi lyhentää keväällä juuri ennen parasta kasvukautta. Ensi keväänä päästään sitten kokeilemaan tuota ja kevättä seuraava kesä paljastaa, että miten operaatio onnistui.

Lisää valokuvia:
Ruusut

Valkovuokko kuuluu joka keväänä hyvin luonnossa näkyvien kasvien joukkoon. Niiden kohdalla tulee aina ajatelleeksi, että noita on jo tullut kuvattua ihan tarpeeksi, mutta kun lopulta lähtee selaamaan arkistoja, niin olen monesti törmännyt tilanteeseen, joissa kuvia on vain muutama ja niidenkään osalta tekninen laatu tai esteettinen vaikutelma ei välttämättä enään miellytä omaa silmää.
Tänä vuonna valkovuokosta tuli otettua muutama kuva kaiken varalta, koska en halua kahtena peräkkäisenä viikkona julkaista kuvaa kirsikan kukista ja lintuja kuvatessa ei voi olla koskaan varma lopputuloksesta. Tälle viikolle olisi ollut tarjolla kuva Lapintiirasta, mutta päätin kuitenkin lopulta, että kasvikuvat ovat kuitenkin lopulta enemmän minun juttuni. Varsinkin lentäviä lintuja kuvatessa homma tuntuu olevan suurelta määrin onnenkauppaa, vaikka lajituntemus, kamerakaluston taso ja tuntemus merkittävästi auttavatkin kuvaamisessa onnistumista. Kasveja kuvatessa kuvaajalla on kuitenkin melkein rajattomat mahdollisuudet siltä osin, että hän voi valita itselleen mieluisan vuorokauden ajan ja mikäli valo ei tule oikeasta kulmasta, niin senkin voi yrittää korjata heijastimella, salamalla tai muulla valonlähteellä ilman, että kuvauksen kohde päättää asioiden hitauteen tai kaikenlaiseen toimintaan hermostuneena poistua paikalta.

Lisämateriaalia:
Valkovuokko (Anemone nemorosa)

Tämän kevään osalta hanamijuhla järjestettiin pari päivää liian aikaisin. Viimeisen viiden vuoden ajanjakson perusteella olisi voinut ennustaa, että kukat olisivat auenneet pari päivää ennen juhlien ajankohtaa, mutta sunnuntaina (10.5.2009) Roihuvuoren alueen kirsikkapuiden kukkien terälehdet olivat vielä tiukasti nupuissaan niin Japanilaistyylisessä puistossa kuin Kirsikkapuistossa.
Alkuviikon aurinko ja lämpö tekivät tehtävänsä ja kirsikkapuista tuli runsaan kukkimisen ansiosta sangen vaaleanpunaisia. Tänä vuonna Roihuvuoren kirsikkapuut saivat televisiossa ja lehdissä hyvin näkyvyyttä ja sen seurauksena paikalle saapui useana päivänä ihmisiä tutustumaan näihin maisemiin. Itse tulin tänä vuonna ottaneeksi kuvia kaikilla mahdollisilla sommitelmilla. Oli yksittäisiä kukkia, kahden ja useamman kukan selkeitä ryhmiä ja sitten muutama kuva, joissa ei ole terävänä mitään muuta kuin kirsikan kukkia ja tausta on enemmän tai vähemmän saman väristä. Näiden kuvien parhaimmiston myötä Kirsikat albumi sai kaipaamansa piristysruiskeen.

16.5.2009	7.5.2008
12.5.2007	13.5.2006
22.5.2005	8.5.2005
8.5.2004

Viikon kuva projekti täyttää tällä viikolla neljä vuotta. Sopivaa syntymäpäiväkuvaa etsiessä vaihtoehtoina oli nippu Hietaniemen hautausmaalta ja Isoviirivehkan kukasta otettuja kuvia. Valkoinen kukkahan ilmeisesti liitetään joissain kulttuureissa kuolemaan, mutta se on kuitenkin tällä kertaa mielestäni parempi valinta kuin hautausmaa. Tässä ei ole tarkoituksena haudata viikon kuva projektia, vaan projekti jatkaa vahvasti eteenpäin samalla kun minä yritän löytää omaa tyyliäni valokuvaajana.
Mitä tulee artikkelin aiheeseen, niin Isoviirivehka on sikäli mielenkiintoinen kasvi, että se on melko suosittuna huonekasvi ja sitä monille ainakin ulkomuodoltaan tuttu. Silti sillä ei ole suomenkielistä Wikipedia sivua (englanninkielinen löytyy kasvin tieteellisellä nimellä) ja Lena Månssonin Ruukkukasvit kirjassa kyseinen kasvi kuitataan kappaleen mitaisella maininnalla pikkuviirivehkan perässä.
Huonekasveina isoviirivehka ja pikkuviirivehka ovat kohtalaisen helppoja tapauksia siinä mielessä, että ne ilmaisevat selkeästi suurten lehtiensä välityksellä, mikäli ne haluavat heti lisää vettä ja ne haluavat sitä melko usein. Valkoisen suojalehden omaavat kukat ovat kauniita, mutta kukinnon edistyessä kannattaa miettiä kukkavarren katkaisua, koska ne alkavat varistaa valkoista jauhomaista ainetta kukista. Vaikka viirivehkoista selvästikin löytyy hyviä puolia, niin ne ovat kuitenkin kasvina jotenkin puskamaisia, jos sitä vertaa esim. traakkipuihin, rahapuuhun tai kiinanruusuun, joilla on selkeä runko. Nämä ovat kuitenkin makuasioita, joista jokaisella huonekasvin omistajalla on oma näkemyksenä.

Valokuvatorstain 92. haasteen aiheena on ‘Jo joutui armas aika…’. Suvivirsi tuo minulle mieleen koulujen päättäjäiset ja sen johdosta haluan Rosa Goldmarie 82 ruusujen välityksellä toivottaa hyvää kesää kaikille koululaisille ja uusille ylioppilaille.
Ajattelin haasteen nähtyäni ensin valita vaaleanpunaisia ruusuja, mutta käytin tuota kuvaa juuri viime viikolla englanninkielisen valokuvatorstain pink haasteessa, niin jouduin etsimään jotain muuta niiden tilalle ja päädyin keltaisiin ruusuihin.

Tekniset tiedot: Canon EOS 20D & Canon EF 100mm f/2.8 USM Macro (1/125s, f/8, ISO400)

Tämän viikon valokuva on voikukka, josta osa siemenistä on jo lentänyt jonnekin ympäristöön. Tänä vuonna ainakin omalla kohdallani voikukat olivat jo täydessä kukassa ennenkuin hoksasin, että missä niitä tarkasti ottaen oli kasvamassa. Nyt ne ilmeisesti sitten kukkivat koko kesän, koska parin metrin säteellä tästä voikukasta löytyi paljon parhaassa kukassaan olevia yksilöitä.

Lisää valokuvia:
Mykerökukkaismaiset

Tämä kevät oli ainakin Roihuvuoressa todella onnistunut kirsikan kukinnan osalta. Kukkia oli runsaasti ja ne kestivät yllättävän pitkään puissa. Vaikka tulin ottaneeksi paljon valokuvia yksittäisistä kirsikankukista, niin halusin viikon kuvassa tuoda esille kuinka niitä oli tänä vuonna todella runsaasti esillä. Täytyy jossain vaiheessa lisäillä tämän vuoden otokset Roihuvuoren japanilaistyylisen puutarhan albumiin.

Tekniset tiedot: Canon EOS 40D & Canon EF 100mm f/2.8 USM Macro (1/400s, f/3.2, ISO200)