Kevon vaellusreissun 1. päivä: Sulaoja
10. Syyskuuta 2007
Vaellusreissujen ensimmäinen merkittävä etappi on reitin alkupisteeseen matkustaminen. Kevon reitin osalta tämä tapahtui Helsingistä Ivaloon lentämällä (lähtö lauantaina Helsingistä 11.15 ja perillä Ivalossa 12.50). Ivalon lentokentältä matka jatkui taksilla Ivalon keskustaan. Koska keittimen polttoaineen kuljettaminen lentokoneessa ei nykypäivänä onnistu, niin suuntasimme Ivalossa ensin S-markettiin hankkimaan litran Marinolia. Tämän jälkeen meillä oli vielä runsaasti aikaa tapettavana, koska Karigasniemen suuntaavan linja-auton lähtöaika oli 16.20 (aikataulut), joten suuntasimme Kultahippu-ravintolaan lounaalle.
Linja-auto tuli aikanansa ja kyytiin päästyämme tulimme Eskelisen Lapin linjojen aikatauluvihkosta tutkiessamme huomanneeksi, että linja-autolla Kevon reitille lähteminen olisi vaatinut, että olisimme lähteneet matkaan perjantaina klo 22 eli lentomatkan avulla säästimme 13 tuntia aikaa. Toisaalta reitin alkupisteeseen pääsemisen kannalta tuosta säästynesetä ajasta ei kuitenkaan ollut meille mitään merkittävää etua.
Kello oli noin 18.15, kun vihdoinkin saavuimme Kevon ja Kuivin reittien eteläisenä alkupisteenä toimivaan Sulaojaan. Sulaojassa olisi ollut ihan viehättävä 2km luontopolku, mutta päätimme kuitenkin rauhallisen alun vaelluksellemme ja suunnata suoraan vaellusreitille.
Ensimmäiselle leiripaikalle johtava parin kilometrin taival oli oikein miellyttävää hiekkapolkua, joka kulki matalassa koivikossa. Koivujen välissä maastossa oli myös runsaasti pieniä suppia, jotka muistuttivat golf kentän hiekkaesteitä. Aurinko alkoi jo hiljakseen painumaan alaspäin, kun tulimme poroaidan luo. Heti portin jälkeen oli portaat varjoisaan laaksoon, jossa oli kirkasvetinen puro ja paljon hyvää tasaista maata, johon oli helppo pystyttää tunneliteltta.
Täällä tuli ensimmäistä kertaa nähtyä Kevon luonnonpuistolle tyypillisiä tulipaikkoja, joissa laatikon yksi sivuseinä on polttopuita varten auki ja laatikon päällä on keittotason muodostava ritilä. Yksi reissun ikävistä havainnoista oli, että nuotiotuli lämmittää turhankin hyvin Trangian ohuita titaaniastioita, mutta onneksi siitä selvittiin ilman mitään todellisia tuhoja.
Lisää valokuvia: Kevon reitti (+Guivi) (1-8.9.2007)