ylitalot.net

Olen viime viikkoina useampaan otteeseen pysähtynyt miettimään, että mihin suuntaan sitä haluaisi kehittyä valokuvaajana. Yksi houkutteleva kehityssuunta olisi ottaa parempi kontrolli kuvauspaikan valaistuksesta. Tässä kehityspolussa on vain haasteena, että yleisin tilanne salamavalojen avulla kontrolloidusta kuvaustilanteesta ovat erilaiset potretit. Tätä silmällä pitäen minulla oli Pariisissa salama ja pari valovoimaista potrettien kuvaamiseen soveltuvaa objektiivia, mutta itse reissun aikana ei kuitenkaan tullut otettua yhtään potrettikuvaa.
Kun mietin tilanteita, joissa olen tullut kuvanneeksi ihmisiä, niin mieleeni nousee ensimmäisenä erilaiset urheilun ympärillä olevat tapahtumat, esim. marraskuussa olleet Wushu-kilpailut. Urheilutapahtumien kuvaamisessa on jonkin asteinen muna-kana ongelma siltä osin, että kuvien teknisen laadun parantamiseksi olisi syytä vakavasti harkita parin tehokkaan salaman ja radiolaukaisimien hankintaa, mutta kalustohankintoja ei kannata tehdä ennenkuin on jonkinlainen varmuus siitä, että uudelle kalustolle löytyy tulevina vuosina varmasti käyttöä. Minkään kerran vuodessa omaksi iloksi kuvattavan kilpailun takia tätä investointia ei kannata tehdä. Niinpä nyt pitäisi onnistua luomaan uusia kontakteja erilaisiiin kilpailuorganisaatioihin, joiden järjestäjät sallivat jonkinlaisten sääntöjen puitteissa salaman käytön kilpailun kuvaamisessa ja antavat valokuvaajalla vapauksia miettiä, että mitä haluavat kilpailun yhteydessä saaduilla otoksilla tehdä.
Samalla kun miettii, että minkä lajien valokuvaus (wushun ja taijin rinnalla) voisi omalla kohdalla mieluisaa harrastetta, niin kevään aikana täytyy vihdoinkin rakentaa oma makrokuvauslaatikko ja kodin vieressä olevassa puistossa harjoitella kasvien kuvaamista softboxin ja sateenvarjojen kanssa, jotta seuraavalla vaelluksella olisi selkeä käsitys siitä, että milloin ja miten salamasta on apua kasvien kuvaamisessa. Samalla kun kuvauskohteen valaiseminen saadaan kuntoon, niin makro-objektiivien kanssa pitäisi oppia menemään lähemmäksi kuvattavaa kohdetta, koska aikaisemmin makro-objektiivin tarjoamat mahdollisuudet ovat monesti jääneet hyödyntämättä, kun olen pelännyt että kuvan syvyysterävyysalue jää liian kapeaksi.
Koska artikkelista näyttäisi hiljakseen muodostuneen jonkinlainen uuden vuoden lupausten lista, niin listan loppuun voisi olla syytä lisätä, että vuoden 2009 aikana olisi aihetta panostaa hiukan enemmän kotimaisemien kuvaukseen. Pariisissa tulin pohtineeksi, että Louvren pyramidit pitäisi nähdä auringonlaskun aikaan ja tämä tuli sitten huomioitua päivän reittiratkaisuissa, mutta viime syksyn en tullut kertaakaan käyneeksi katsomassa, että millaisia kuvia saisin aamulla Helsingin Pohjois-Satamasta, Lauttasaaren länsipuolen rannoista tai illalla Länsiväylän liikenteestä.